Tule mukaan tekemään Helsingin yliopiston Kallioperägeologian kenttäkurssin harjoitustehtävää!
Tehtävän alkuperäisenä tarkoituksena oli korvata keväältä koronavirustilanteen vuoksi peruuntunutta kontaktiopetusta ja antaa opiskelijoille mahdollisuus
harjoitella itsenäisesti kallioperähavaintojen tekemistä tutussa
ympäristössä. Samalla tutustutaan hieman Suomen kallioperän kivilajeihin kurssilaisten tekemien havaintojen ja niistä tehdyn yhteisen koonnin
avulla.
Varsinainen kurssilaisten tekemä harjoitustehtävä toteutetaan suljetulla kurssialustalla mutta havainnointiin voi osallistua kuka tahansa ja kaikki kurssin aikana kirjatut havainnot ovat mukana yhteiskoonnissa, joka päivittyy osana tätä julkaisua. Tehtävä sopii kaikille luonnosta ja kallioperän kivilajeista kiinnostuneille ja pienellä perehtymisellä myös esimerkiksi yläkoululaisille tai lukiolaisille maantiedon/maantieteen itsenäiseksi havainnointitehtäväksi.
Ajatuksena on, että geologisia havaintoja voi tehdä liikkumalla jalkaisin kotoa vaikkapa lenkkeillessä tai muuten ulkoillessa. Parhaassa tapauksessa kivilajihavaintoja voi tehdä jopa omassa pihapiirissä, lähimetsikössä tai -puistossa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on Helsingin keskustaa myöden lähes mahdotonta liikkua kovin pitkiä matkoja näkemättä kalliopaljastumaa tai louhittua kallioleikkausta. Tarkoitus on hyödyntää näitä "lähipaljastumia" kallioperähavaintojen tekemisen harjoitusaineistona.
Mitä tehdään:
Etsi kalliopaljastuma, jolla voit tehdä havaintoja suoraan kallion pinnalta niin, ettei sinun tarvitse paljastaa kalliota lisää, vasaroida murtopintaa, kiivetä vaaralliseen paikkaan tai mennä jonkun toisen pihapiiriin. Lähtökohta on, että havainto tehdään joko omassa pihassa tai julkisella paikalla kenenkään muun omaisuutta, tekemistä tai elinkeinoa häiritsemättä ja omaa turvallisuutta vaarantamatta. Varmistu kuitenkin aina, että teet havainnon kiintokalliosta, etkä esimerkiksi isosta siirtolohkareesta.
Vinkkejä kivilajien tarkasteluun, luokitteluun ja tunnistamiseen löydät mm. seuraavista osoitteista.
GTK:n Retkeilijän kivioppas (sivut. 44-55): http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_060.pdf
Kivikone-sivusto: https://www.kivikone.fi/
Geologia.fi: http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/suomen-kalliopera-opetusmateriaali-gtk/
Tutki paljastuma ja kirjaa siitä ylös ainakin seuraavat asiat:
- Havainnon tekijä ja havaintoajankohta
- Sijainti sanallisesti (esim. kaupunki, kaupunginosa, puiston nimi tms.)
- Paljastuman koordinaatit EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä (nämä saat muuntamalla esim. puhelimen Google Maps -sovelluksesta saadut koordinaatit paikkatietoikkunan https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ sovelluksessa tai arvioimalla havaintopisteesi sijainnin myöhemmin tietokoneella)
- Paljastuman koko (X m kertaa Y m) ja tyyppi (tieleikkaus, rantakallio, jne.)
- Paljastuman havaintopinnat (silokallio, tieleikkaus/tuore murtopinta, rapaumapinta jne.)
- Listaa paljastuman kivilajit (anna kivilajeille kenttänimet ja arvioi niiden määräsuhteet)
- Kuvaile kivilajit (raekoko, mineraalien laatu ja määräsuhteet eli moodi, suuntaus, väri jne.)
- Rakenteita ei voi ilman geologista kompassia mitata, mutta ne voi kuvailla (mainitse esim. raitaisuus, kerroksellisuus, liuskeisuus, poimuttuneisuus jne.)
- Kuvaile kivilajien suhteet toisiinsa (esim. graniitti tunkeutuu juonina liuskeeseen tms.)
- Ota paljastumasta edustava valokuva, jossa esiintyy mahdollisimman paljon kuvailemiasi asioita. Muista laittaa kuvaan myös mittakaavaksi jokin tunnetun mittainen esine, jonka mitat ilmoitat myös kuvatekstissä (esim. "Mittakaavana kynä, 11 cm").
Anna havainnollesi myös havaintotunnus,
joka on muotoa KPK20-APHE-001, jossa KPK20 on kaikille kursisn
havainnoille yhteinen, nelikirjaiminen tunnus muodostetaan kahden
ensimmäisen etunimesi etukirjaimista ja sukunimesi kahdesta
ensimmäisestä kirjaimesta (Aku P. Heinonen --> APHE) ja
kolminumeroinen luku kertoo havainnon juoksevan numeron -001, -002,
-003... jne. Voit siis luonnollisesti tehdä myös useampia kuin yhden
havainnon, jos innostusta riittää!
Kysymyksiä voi esittää joko tämän postauksen kommenteissa tai sähköpostitse
Kurssin opettaja:
Yliopistonlehtori Aku Heinonen
Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osasto
aku.heinonen@helsinki.fi
Koonti 10.5.2020 (klikkaa kartta kuvasta isommaksi)
Esimerkkihavainto:
Havainnon tekijä ja havaintoajankohta
Aku Heinonen, 29.3.2020, klo 16:05
Sijainti sanallisesti
Helsinki, Hallainvuori, Viilarintien tieleikkaus
Paljastuman
koordinaatit EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä
391774, 6677374
Paljastuman koko ja tyyppi
150 m pitkä ja n. 12 m korkea pystysuora tieleikkaus (Kuva 1).
Kuva 1. Yleiskuva Viilarintien paljastumasta.
Paljastuman havaintopinnat
Vanha
tienrakennuksessa louhittu murtopinta, joka pääosin jäkälöitynyt, mutta
paikoin tuoreempia kohtia, joista havainnointi vielä mahdollista.
Kivilajit
Gneissi (voisi kuvata myös graniittina ja kiilleliuskeena)
Kivilajikuvaus
Paljastuman
pääkivilaji on raidallinen, voimakkaasti suuntautunut gneissi, jossa
vuorottelevat tummat, biotiittivaltaiset raidat ja vaaleanpunaiset
graniittiset raidat. Raitojen paksuus vaihtelee n. 1-30 cm. Tummat
raidat ovat pääosin ohuempia kuin vaaleat. Tummat raidat
koostumukseltaan biotiittia (100%) ja hienorakeisia. Vaaleiden raitojen
mineraalikoostumus hyvin leukokraattinen, päämineraalit kalimaasälpä
(80%) ja kvartsi (15-20%), vaihtelevasti plagioklaasia, mutta pääosin
alle 5%. Graniittisten osien raekoko vaihtelee n. 1-50 mm (vallitseva
raekoko karkearakeinen), paikoin jopa pegmatiittisia osia.
Rakenteet
Raitaisuus on havaintopinnalla pääosin pystysuoraa ja lähes lineaarista tai loivasti poimuttuvaa (Kuva 2).
No comments:
Post a Comment